EU:n luonnon ennallistamisasetus hyväksyttiin: suuri voitto luonnolle

Tämänhetkinen hallitus ja keskustapuolue ovat voimakkaasti vastustaneet EU:n luonnon ennallistamisasetusta sanoen, että se puuttuu metsäpolitiikkaan ja metsänhoitoon, joka Suomessa osataan paremmin kuin muualla Euroopassa. Sitä paitsi, heidän mukaansa se puuttuu yksityisomistuksen suojaan. No, jälkimmäisen väitteen voi helposti kumota sillä, että eihän omistaminen saa perustua siihen, että ympäristöarvot laiminlyödään. Saahan tontin omistajakin uhkasakkoa (ainakin periaatteessa), jos ei hoida omistustaan. Suomalainen metsänhoito on aivan liikaa perustunut puupeltoajatteluun, jossa ainut metsän tarkoitus on puun kasvatus metsäteollisuuden tarpeisiin. Luonnon ennallistamisasetuksen päämääränä on vaikuttaa siihen, että riittävä määrä (20 %) ympäristöistä palautettaisiin aikaisempaan tilaansa. Tämä ei suinkaan koske vain metsäympäristöä, vaan vesistöjä, rantoja, peltomaita jne. Kuinka voi olla niin, että ne konservatiiviset tahot, jotka eniten haluavat kaiken palaavan 1960-luvulle, vastustavat jyrkästi sitä, että luontoa ennallistettaisiin sellaiseksi kuin se oli silloin.

Metsänhoidon nimissä on metsiä ja soita ojitettu ja lannoitettu. Tämän seurauksena metsien ravinteet ovat valuneet järviin ja Itämereen sade- ja sulamisvesien mukana, mikä onkin yksi Itämeren rehevöitymisen merkittävistä syistä. Metsien ja soiden ennallistaminen vähentäisi ravinteiden valumista alapuolisiin vesistöihin, pienentäisi metaanipäästöjä ja lisäisi hiilen sidontaa pitkällä aikavälillä. Lisäksi se pienentäisi kevättulvia, joita soiden ja metsien ojitus on selkeästi suurentanut. Myös metalli-ionien pitoisuuden nousu vesissä, mikä aiheuttaa arvokalojen ja simpukoiden lisääntymishäiriöitä, vähenee. Kaikki edellä esitetyt asiat ovat selvästi hyötyjä, jotka koituvat luonnon ennallistamisesta. Kun hallitus ja Keskusta ovat suureen ääneen huutaneet siitä, että luonnon ennallistamisesta koituu kohtuuttomia kustannuksia Suomelle, näitä hyötyjä ei ole vähennetty kustannuksista. Lisäksi hyödyt ovat Suomelle spesifisiä, joten luonnon ennallistamisen hintalappu on paljon pienempi ja Suomen kannalta edullisempi kuin asetusta vastustavien tahojen esittämä.

Metsien lisäksi ennallistaminen koskee vesistöjä, perinneympäristöjä yms. Esimerkinomaisesti jokien ennallistaminen niin, että vaelluskalat pääsevät taas nousemaan niihin lisääntymään, on asetuksen alaista toimintaa. Tämäkin on pitkän päälle taloudellista hyötyä tuottavaa, kun se mahdollistaa kalastusmatkailun. Myös rantojen ja perinneympäristöjen ennallistaminen lisää niiden matkailuarvoa. Niinpä, tuntuukin siltä, että EU:n luonnon ennallistamisasetuksen vastustamisessa on koko ajan maksimoitu kustannuksia ja jätetty huomiotta koituvat hyödyt. Minusta on yllättävää, että uutismedioiden seuraajalle on helposti jäänyt se vaikutelma, että vastuulliset suomalaiset vastustavat asetusta ja sen kannattajat ovat kaupunkilaisia vihervassareita.